MEJÄ-koe

Iitti, Säyhtee 6.6.2010

Ylituomari Sanna Keski-Nisula, muina tuomareina Heikki Pirhonen ja Pasi
Kemppainen. Raj. 18 koiraa,
etusijalla Suomen Ridgeback-yhdistyksen jäsenten rhodesiankoirat.

Ilmoittautumiset vain ajalla: 3.-16.5.2010. Ilmoittautumiset: Päivi
Sihvonen, Kivikolunkatu 16 A, 37150 Nokia. Ilmoittautumismaksu (40 eur)
maksetaan koepaikalla. Koepaikalla on majoitusmahdollisuus. Kerrothan
ilmoittautuessasi tarvitsetko majoitusta.

Kokeeseen ilmoittaudutaan virallisella ilmoittautumislomakkeella. Sen voi
tehdä Kennelliiton yleisellä lomakkeella, mutta tämä on suositeltavampi:
http://www.spanieliliitto.fi/lomakkeet/mejailmoittautuminen.pdf

Kokeeseen osallistujat tekevät toistensa kisajäljet. Joten on erittäin
tärkeää muistaa, että koe ei ole pelkästään koiran liinan perässä
kulkemista, vaan osallistujalla on kolme tärkeää tehtävää. Jäljen tekijä,
opastaja ja koiran ohjaaja.

Lauantai-päivänä tehdään jäljet pareittan. Ensimmäisellä kerralla
suunnistetaan ja merkataan jälki sekä krepeillä että piilomerkein. Toisella
kerralla kuljetaan sienen kanssa verettäen ja poistetaan näkyvät avomerkit.
Jälkiparit tekevät yhtensä kaksi jälkeä. Eli lauantaina saa marssia neljä
kertaa (kaksi suunnistusta ja kaksi veretystä). Järjestäjältä saa muut
tarvikkeet. Osallistujalla tulee lauantaina olla mukana kompassi.
Suunnistustaito on oleellista. Ei tarvitse olla Jukolan viestin mestari,
mutta karttaa pitää osata lukea ja kompassia käyttää. Jälkien teossa menee
käytännössä koko lauantaipäivä.

Sunnuntaina, heti aamusta, arvotaan koejäljet. Parin tekemistä jäljistä toki
kumpikaan ei tule kummallekaan heistä.

Varsinainen koe alkaa laukauksensietotestillä, jossa koirat kytketään 6
metrin jälkinaruun (ei kuitenkaan kuuden metrin vapaudella vaan noin
muutaman metrin) ja ohjaajat poistuvat 10 metrin päähän nelijalkaisista
tovereistaan antamatta mitään käskyä. Laukaus ammutaan haulikolla, noin 25
metrin päästä. Koira ei saa osoittaa arkuutta eikä hermostua ylettömästi
laukauksesta, jos näin ikävästi kuitenkin tapahtuu, ei koira pääse
jäljestämään.

Parit ovat keskenään jo lauantaina sopineet kumpi opastaa kumman jäljen.
Oppaan tehtävä on hyvin tärkeä. Hän kuljettaa sorkan muovipussissa jäljen
päähän, ennen jäljelle lähtöä. Hän kertoo mistä heidän parinsa kanssa tekemä
jälki alkaa. Jäljestyksen aikana opas kulkee porukan (koira, ohjaaja,
tuomari) viimeisenä. Koko ajan tarkkaillen piilomerkintöjä ja omia
nuottejaan. Oppaan tulee koko ajan pysyä jäljellä. Jos koira harhautuu
jäljeltä, tuomari kävelee koiran perässä mutta opas jää jäljelle. Opas ei
saa missään nimessä hukata jälkeä. Oppaan tehtäviin kuuluu myös makausten ja
kaadon paikkojen ilmoittaminen etukäteen tuomarille. Koesuorituksen
päätyttyä oppaan tehtäviin kuuluu jäljen purkaminen eli merkkien poistaminen
metsästä.

Tässä hiukan tarinaa siitä mitä mejä-koeviikonloppu pitää sisällään. Eli
paljon metsässä kävelyä (lauantaina 4 kertaa ja sunnuntaina kolme kertaa
jäljen mitta) on luvassa. Toki kun koira osaa jäljestää, sitä menoa seuraa
sydän sykkyrällään ja siinä hetkessä unohtuu kaikki viikonlopun
nilkanmuljahdukset ja suossa rämpimiset:) Mejä-kokeet on ennen muuta mukavaa
yhdessäoloa rennossa porukassa, ryppyotsaisten hommaa se ei ole. Ei kai
kukaan täysijärkinen rämpisi koko viikonloppua veristä sientä kiskoen ja
tarjoustarralappuja puihin liimaten??!!

Ei muuta kuin ilmoittautumaan, jos koette tämän palopuheenkin jälkeen, että
mejä voisi olla sinun ja koirasi juttu!! Mutta vielä yksi asia ennen kuin
ilmoittaudut. Varmistathan, että pääset varmasti tuona viikonloppuna
paikalle. Helpotat näin suunnattomasti kokeen järjestäjien työtä, kun ei
tarvitse viime tingassa alkaa haalimaan koiria varapaikoilta tms.

Osa yllä olevasta tekstistä on kopioitu täältä:

http://www.springerspanielit.com/koemuodot/meja.htm Sieltä löytyy lisää
hyvää tietoa mejä-kokeesta!